Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2021.

AVOIMEN SUHTEEN VITTUMAISUUDET

Kuva
Kokosin tähän postaukseen niitä juttuja, missä meillä on aiemmin ollu haasteita suhteen avoimuuteen liittyen. Tällä hetkellä nämä ei onneksi häiritse elämäämme. KESKUSTELUÄHKY Tää on niinku ykkönen. Vaikka avoin ja runsas keskustelu on just se, mikä on auttanu saamaan tästä hommasta toimivan, niin liika vaan on liikaa. Kuitenkin tuntee vähän niinkuin velvollisuudeksi, että sillä rakkaalla ihmisellä ois aina mahdollisuus avautua omista jutuista ja ne käytäis hyvin läpi. Ne kun on käytävä niin monesti läpi, että niistä ei enää kumpikaan koe tarvetta puhua. Mutta joskus ei vaan itse jaksais toistella samoja mantroja kymmenettä kertaa, jotta toinen viimein uskois. On pitäny opetella se, että voi joskus pyytää toiselta, että käviskö että tästä aiheesta juteltas vasta huomenna kun nyt ei oikeesti itse jaksa. Vaikka se tuntuukin hyvin itsekkäältä. ULKOPUOLISTEN MIELIPITEET Tämäkin oli alkuun asia, joka hankaloitti koko avoimeen suhteeseen ryhtymistä ja kestikin kyllä aikaa ennen kuin ite oli

TUPAKOIVAT RASKAANA OLEVAT EI KIINNOSTA MUA

Kuva
Kun vertaan itseä sellaseen 21 vuotiaaseen minään, niin yksi suuri muutos mielen tasolla on se, että tänä päivänä en jaksa enää järkyttyä oikeen mistään. Siinä parikymppisenä oli sellaset kunnon tuomitsijalasit päässä näin jälkikäteen ajateltuna. Niinkuin siitä ois saanu jotain nautintoa kun kauhisteli "väärin" tekeviä.  Olen avannutkin tätä tuomitsemis asiaa juoruilun näkökulmasta, mutta tässä postauksessa viittaan siihen, miten mm. some on aivan "mahtava" paikka jossa löytää loputtomasti aiheita mihin päästä pätemään, todistamaan omaa paremmuuttaan ja polkemaan muita alas. Edes ajatuksen tasolla, vaikkei sitä käytännössä ilmaisisi. Teiniäidit muuttui vihastuttavista ihastuttaviksi Oli jännä huomata tämä mielen muutos ihan käytännössä, kun katsoin joku aika sitten vanhoja toisenlaiset äidit/teiniäidit jaksoja. Muistan, kun katsoin samoja jaksoja ekan kerran. Mutta tällä kertaa tuntui, niinkuin olisi katsonut ihan eri ohjelmaa mitä aikoinaan!  On ihan käsittämätönt

20. RASKAUSVIIKKO - SUPISTUKSIA JA NIMIMIETINTÖJÄ

Kuva
Kirjoittelisin useamminkin raskauskuulumisia, jos niitä vain olis. Ja hyvä vaan, ettei mitään erityistä oo ollu! Raskaus on sujunu kyllä hyvin tähän asti... Kunnes nyt viikonlopun aikana on täytyny taas todeta, että mulla taitaa olla aika supistusherkkä kohtu. Edellisissä raskauksissa on tullu huomattua sama, mutta muistelisin, että supistukset on ajottunu kuitenki keveästi sinne viimeiseen kolmannekseen. Ja mitään ne eivät ainakaan silloin olleet saanu aikaan, onneksi. Eilen Euroviisuja katsellessa supisteli siis toistuvasti. Enkä ollut edes tehny mitään rankkaa, mikä selittäis tuon. Nyt on siis rv 19+0. Ja kyllä vähän alko pelottaan, että mitä jos ne yltyy ja ollaan vasta näin alussa. Mietin vaan, että kumpa ois jo rv 30 ->  Supistukset ei oo kovin kovia, mutta kyllä ne tuntuu selvästi. Mulla enempi selän puolella. Ihan samanlaisia ja pahempiakin on ollu edellisissä raskauksissa, vaikka olivatkin ihan tehottomia. Että sillai ei mitenkää hälyyttävää tämä. Pitää kuitenki huomenna so

OLEN SÄILYTTÄNYT NAISEUTENI LÄPI LAPSIARJEN

Kuva
En ole vain äiti, en vain vaimo. Olen myös kokoajan minä. Minä naisena, minä seksuaalisena olentona. Olen sitä myös raskaana ollessa, synnyttäessä ja imetysaikana. Naiseuden säilyttäminen on mun voimavara. Uskon, että sen ansiosta tämä elämä perheellisenäkin pysyy balanssissa. Olen hyvä äiti ja vaimo. Ja noita ollakseni mun ei ole tarvinnut luopua osasta itseäni.  Minä aion edelleen olla villi nainen ja säilyttää tulevaisuudessakin tämän ihanan osan vahvana itsessäni.  Lisääntymisen tuomat muutokset vartalossani saa olla. En vastusta niitä. Luotan, että kehoni muokkautuu tilanteen vaatimalla tavalla. Minulla on aikaa. Annan keholleni aikaa. En katso kaiholla kuvia 17-vuotiaasta minästä, jolloin painoin melkein 20 kg vähempi. Kuvia katsellessa muistan myös silloisen epävarmuuteni.  Raskaudet, synnytykset ja äitiys on tuonut itsevarmuutta ja ravistellut tärkeysjärjestystä. Minulle tämä naiseus ei ole ulkoisia tekijöitä, vaan sisäinen tunne. Naiseuden ylläpitoon on vaikuttanut varmasti se

MIKSI "OLLA IHMISIKSI"?

Kuva
Olin jo perustanu blogin, julkaissut ekan postauksen, kirjoittanu valmiiksi monet tekstit ja aihe ideoita tulvi jatkuvalla syötöllä päähäni. Mutta se otsikko. En vaan keksiny. Ja en kovin aktiivisesti sitä miettinytkää, kun tiesin, että jostain se pompahtaa yllättäen esiin. Niin se luovuus toimii. Pakottamalla tuntuu kaikki ideat katoavan ja kauas.  Kaikella rakkaudella puolisoltani saatua sukunimeä kohtaan, nykyinen sukunimeni ei ole erityisen... Öö seksikäs? Siis sillä tavalla someseksikäs, cool. Joten oma nimi blogin nimeksi karsiutu heti pois.  Nimen tuli myös olla tarpeeksi aiheita kattava. Ei tämä ole parisuhdeblogi, ei perheblogi. En keskity pelkästään naiseuteen, synnytykseen ja kuukautisiin... Aiheiden moninaisuus toi lisähaasteen.  Sitten ajattelin turvautua oljenkorteen kilauta ystävälle. Tiesin heti keltä ystävältä kysyä neuvoa ja siitä tulikin mieleen kerta, kun hän oli meillä saunomassa ja totesi "Ihana ku teillä saa olla ihimisiksi!". Ja siinä se oli. Pyöritte

MINUSTA ON TULLU SYNNYTYSHULLU

Kuva
Eka synnytykseni Esikoista odottaessa olin niinkuin varmaan moni ensimmäistä lastaan odottavista. Synnytys ei tietoisesti pelottanut. Ajattelin jo sillon, että haluan koittaa mahdollisimman luonnonmukaista, mahdollisesti lääkkeetöntä synnytystä. Mietin, että kun nainen on luotu synnyttämään, niin siihen kyllä kykenee lähtökohtaisesti ilman ulkopuolisia apuja.  Vaikka ajatus taustalla oli hieno, toteutus ei niinkään. Mietin tällaisia tyypillisiä; "Kyllähän ne kätilöt siellä sitten neuvoo."  "Menee miten menee, avoimin mielin vaan..."  "Ei sitä kannata etukäteen miettiä!" VIRHE.  En siis ottanut asioista tarpeeksi selvää, luotin vain naiivisti, että kaikki menee hyvin. No ei mennyt. Paperilla mun synnytys kuulostaa ihan hyvältä; spontaanisti käynnistynyt, kesto 12 tuntia. Kivunlievityksenä epiduraali, ponnistusaika 20 min. Toisen asteen repämät, ei muita komplikaatioita.  Mutta fyysisesti ja henkisesti olin jotenki tosi enempi rikki kuin miltä kuulostaa. Kiv

TINDERISTÄ JA ENNAKKOLUULOISTA

Kuva
"Siistiä, voisin itekki kokeilla tommosta!" "Sairasta. En usko, että toista tosissaan rakastaa jos tollaseen ryhtyy..."   Pari erityylistä kommenttia mihin Tinderissä törmää, kun kertoo olevansa avoimessa suhteessa. Ero on vaan se, että minä törmään ensimmäiseen ja Juuso jälkimmäiseen. Vaikka ei oo hyvä yleistää, niin on tässä aika selvä kokemus, että avoin suhde usein kiinnostaa nuoria miehiä, mutta monet nuoret naiset ei voi, eikä edes halua sitä ymmärtää. Ja jos nuo keskenään etsivät Tinderissä seuraa toisistaan, niin... Parisuhdemarkkinat on ongelmissa.  Eikö Juuson mollaajamatchit tiedä hänen avoimesta suhteesta jo vetästessään oikealle?  Kyllä varmasti tietää. Ei oo kaikilla haukkujilla jääny tämmönen merkittävin tieto biosta lukematta. Ja vaikka olisikin, niin sitähän voisi vain ilmoittaa, että "Hei. Anteeksi, en huomannut, että olet avoimessa suhteessa. Ei ole mun juttu tuo, hyvää jatkoa!". Tai edes poistaa match sanomatta mitään.  Mutta ei. Kun o

KUKISTAISIKO RAKKAUDEN LISÄÄNTYMINEN KULUTUSJUHLAN?

Kuva
Ihanaa, mennään naimisiin! Ostetaan, hankitaan, kulutetaan! Sitä on oikea rakkausjuhla. Kalliit sormukset. Sata vierasta. Kaikille ruokaa, eikä mitään keittoja vaan kunnon sapuskat. Ja paljon, ettei vaan lopu kesken. Nykyihminen voi kuolla nälkään jos jää patongin palaa vaille. No ei nyt sentää, mutta häpeähän siinä iskee, luulevat ettei meillä ole rahaa! Ja eihän meillä oikeastaan olekaan, mutta onneksi saa lainaa. Koristeita, hepeneitä, krääsää. Hirveesti krääsää, se kertoo rakkauven määrästä lähes yhtä paljon ku karaattien määrä.   Ihanaa, omakotitalo! Ostetaan, hankitaan, kulutetaan! Tämmönen on kaikilla, tämmönen me tarvitaan. Osamaksuja osamaksujen perään. Onneksi molemmat tienaa hyvin, niin pystyy ostaan, hankkiin, kuluttaan. Eihän tässä rakkautta tarvitakkaan! Voidaan nää sitten jakaa, ennen kuin aletaan toisten kans tähän hommaan uudestaan. Mutta ennen sitä... Ihanaa, saadaan lapsi! Ostetaan, hankitaan, kulutetaan. Hyvä vanhempi ei kitsastele rahasta. On todella, todella vas

MITEN AVOIN SUHDE ON MUUTTANUT ELÄMÄÄNI?

Kuva
  Villi ja superaktiivinen seksielämä, sukupuolitauteja, vahinkoraskauksia, mustasukkaisuusriitoja ja ulkopuolisiin rakastumisia?  No ei.  Ehkä tärkein asia, mitä haluan ihmisille kertoa avoimesta suhteesta on se, että se voi olla jotain niin paljon enemmän ja jotain niin erilaista, kuin mitä siitä ehkä etukäteen ajattelee. Itselle suurin muutos on tapahtunu ehdottomasti tunne-elämässä ja sen kautta henkinen hyvinvointi on lisääntynyt. Meidän avoin suhde koostuu  varmaan 98%:sti muusta kuin ulkopuolisista intiimeistä suhteista. Ne on ihan pieni osa, eikä siksi edes mitenkää merkittävä juttu. Siksi onkin hassua, kun muut ihmiset kyselyineen tuntuu keskittyvän tuohon pariin prossaan. Välillä toki kysytään myös rakastumisen mahdollisuudesta ja mustasukkaisuudesta, ja nää onkin hyviä kysymyksiä joista lähtee pitkäkin keskustelu liikkeelle.  Tuo meidän avoimen suhteen 98% on puhumista, miettimistä ja tuntemista. Keskustellaan yhdessä käsitellen asioita ja puhutaan niistä tunteista, paljon.

ALUSTAVIA AJATUKSIA SYNNYTYKSEEN VALMISTAUTUMISESTA

Kuva
Synnytysvalmennus Niinkuin osa tietääkin, oon ihan synnytyshullu. Siis rakastan sitä hommaa! Eriniä odottaessa kävin verkkokurssina synnytysvalmennuksen. Se oli tosi hyvä. Nyt pohdinki, käynkö mitään uutta valmennusta vai meenkö ihan vanhoilla opeilla. Niin hyvin pysty niilläkin synnyttään. Ja kun tässä on nämä vuodet imeny lisää tietoa synnytystä koskien vähän joka sunnasta, niin ei oo opit päässy unohtuun. Päinvastoin!   Tilanne päivittyi tämän kirjoittamisen jälkeen! Pääsin mukaan testaajaksi verkkokurssille, jossa harjoitetaan mindfulnessia raskautta ja synnytystä varten. 😍  Kyseessä ei ole varsinainen synnytysvalmennus. Mielen harjoitukset Oon oppinu sen, että synnytyksessä suurimmassa osassa on ehdottomasti mieli. Ensinnäkin, kaks hyvin samanlaista synnytystä voi olla kokemuksena ihan erilaisia, riippuen kokijasta. Jos on hyvin valmistautunut, ei esimerkiksi muuttuvatkaan tilanteet pääse yllättämään niin helposti. Toisena ja tärkeimpänä, me voidaan mielen avulla suoraan vaikutta

AVOIN SUHDE JA RASKAUS

Oon saanu kysymyksiä koskien avointa suhdetta nyt kun olen raskaana. Että teemmekö jotain muutoksia ja miten tää sillon toimii. On vähän hankala avata tätä asiaa, kun tarkoitukseni on lähtökohtaisesti lisätä yleisesti tietämystä avoimista suhteista oman kokemukseni kautta, mutta en halua mennä kaikessa henkilökohtaisuuksiin ja avata liioin juuri meidän intiimielämää.  Mutta sanotaanko näin, että meillä tää homma kuitenki toimii niin, että ei ole tarvetta tehdä mitään muutoksia. Tää on menny ihan omalla painollaan, eikä oo edes mietitty erityisesti, että miten avoin suhde ja vauvan saanti yhdistetään, koska se ei meidän kohdalla aiheuta mitään ongelmia. Avoin parisuhde ei myöskään ole meille minkäänlainen peliasetelma, me ei laskeskella ja vertailla. Ja toisaalta tämä on jo meille niin tavallinen juttu, että ei sitä edes arjessa muista, että tässä nyt ollaan jotenki erilaisessa suhteessa kuin suurin osa muista. Se on meidän normi. Näistä kyselyistä mulla tulikin mieleen se, että älkää o