AVOIMEN SUHTEEN VITTUMAISUUDET

Kokosin tähän postaukseen niitä juttuja, missä meillä on aiemmin ollu haasteita suhteen avoimuuteen liittyen. Tällä hetkellä nämä ei onneksi häiritse elämäämme.

KESKUSTELUÄHKY

Tää on niinku ykkönen. Vaikka avoin ja runsas keskustelu on just se, mikä on auttanu saamaan tästä hommasta toimivan, niin liika vaan on liikaa. Kuitenkin tuntee vähän niinkuin velvollisuudeksi, että sillä rakkaalla ihmisellä ois aina mahdollisuus avautua omista jutuista ja ne käytäis hyvin läpi. Ne kun on käytävä niin monesti läpi, että niistä ei enää kumpikaan koe tarvetta puhua. Mutta joskus ei vaan itse jaksais toistella samoja mantroja kymmenettä kertaa, jotta toinen viimein uskois. On pitäny opetella se, että voi joskus pyytää toiselta, että käviskö että tästä aiheesta juteltas vasta huomenna kun nyt ei oikeesti itse jaksa. Vaikka se tuntuukin hyvin itsekkäältä.

ULKOPUOLISTEN MIELIPITEET

Tämäkin oli alkuun asia, joka hankaloitti koko avoimeen suhteeseen ryhtymistä ja kestikin kyllä aikaa ennen kuin ite oli vihdoinki ihan ok se kanssa, että ihan sama. Vaikka järki sanoo, että mitäs sitä muiden mielipiteistä, niin todellisuus on kuitenkin toista. Me ollaan laumaeläimiä, ja ihan luonnollista että ns. muun lauman mielipide meidän oikein/väärin tekemisestä merkkaa meille jotain. Kukaan ei halua tulla hyljätyksi "laumastaan". Ja kun tää on niin vahvasti tunnepuolen juttu, niin ei siihen pinnallinen järkipuhe auta. Piti kokea ne kaikki paskat tunteet ja kliseisesti kasvaa sitte entistä vahvempana ylös, kun oli käyny vähän pohjalla. Monet jää sinne kaappiin tän takia ja ymmärrän heitä täysin. Mutta raskasta se voi olla sekin vaihtoehto. 

AJATUSMAAILMAN RADIKAALI MUUTTUMINEN

Kun monogaamisesta ajatusmaailmasta päästää irti, niin ei tiiä kuin pitkälle se johtaa. Se on aika pelottavaa. Se monogaaminen kupla kuitenkin tuntuu niin turvalliselta, kun siinä on aina elänyt. Saattaa tiedostaa, että esimerkiksi täysin rajoituksista vapaa suhde ois eettisesti ihana, sydämessä oikealta tuntuva vaihtoehto, mutta koska sitä on epätäydellinen eli inhimillinen tunteva ihminen kaikennäköisine tunnevammoineen, niin siihen ei vaan täysin pysty. 

Lisäksi sitä alkaa pikku hiljaa kyseenalaistaan monia muitakin ihmissuhteisiin liittyviä asioita kun tälle tielle lähtee. Niinkuin olen kertonut, meilläkin on molemmilla mieli kääntynyt jo siihen pisteeseen, että itse asissa voitais kuvitella olevamme polyamorisessakin suhteessa. Todellisuudesta en tiedä, kuinka "paha" se tilanne sitten käytännössä oiskaan, kun toinen rakastuis ulkopuoliseen. Ja ois voinu käydä sillain, että ei ois siitä etukäteen edes keskusteltu kun tämmönen tilanne ois käytännössä tullu eteen. Ois se ollu varmasti paha paikka kun ois uskoteltu, että mitään tunnejuttuja ei hyväksytä. Kuitenki siirtyminen avoimesta polyamoriseen suhteeseen on hyvin mahdollista, molemmat kun rikkovat sitä perinteistä yksiavioista näkemystä ja se takia kaikessa eettisessä monisuhteisuudessa on taustalla ainakin osittain samoja ajatuksia. 

HULLUT VIERAAT

Etenkin kun edes ajatustasolla hyväksyy sen, että toisella on mahdollisuus ihastua ja rakastuakin, luoda toisia rakkaussuhteita, niin tää pelko on noussut itsellä esiin. Mitä jos se rakastuu johonki, jota en voi sietää? Johonki, josta mun intuitio varoittais. Tai sellaiseen, joka ei olekaan oikeesti sujut monisuhteisuuden kanssa, vaan alkaa pelaileen ja koittaa saada meidät erilleen. Vaikka haluais luottaa, että ei toinen oo niin hölmö että lähtis sellaseen ollenkaan mukaan, niin haloo, rakastuneena me ei aina toimita mitenkään loogisesti ja järjellä. 

Tätä oon koittanu kuitenkin miettiä niin, että mun vaan ei kuulu määrätä toisen ihmissuhteista. Voin kertoa rehellisen mielipiteeni ja koittaa keskustella vakavasti, mutta jos se ei riitä niin ei voi mitään. On myös tosiasia, että mikäli me erottais niin mulla ois vielä etäisemmät mahdollisuuden vaikuttaa yhtään asiaan. Pitäis vaan luottaa, että toinen valitsee jonkun hyvän uuden ihmisen vierelleen. Tämä asiahan ei liikuttais juurikaan, jos meillä ei ois nuita maailman rakkaimpia lapsosia, joille haluaa turvallisen lapsuuden ja lähipiirin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN AVOIN SUHDE ON MUUTTANUT ELÄMÄÄNI?

MINUSTA ON TULLU SYNNYTYSHULLU

AVOIMESTI AVOIMESTA SUHTEESTA