26. RASKAUSVIIKKO - VAIVATTOMUUTTA JA SARJAMARATONEJA

Nautin!

Näiden helteiden ajankin olen vain miettiny, että vois olla pahemmin. Jos olis ihan viimeisillään raskaana, tai just synnyttäneenä kärvistelis täysine tisseinee ja jälkivuotoineen. Nyt on hyvä näin. Muuten vaivatonta aikaa raskaudessa ja vatsakin on vielä kohtuullisen pieni, niin ei kyllä oo ollu mitenkään erityisen tuskaisaa.

Tykkään niin olla raskaana. Ihana kun kävelee peilin eestä ja hetkeksi pysähtyykin ihailee, että hei meillehän on tulossa vauva! 💓😀

Tän kolmannen raskauden kohdalla ei kyllä paljon hätäile. Oikeesti, toivottavasti sitä sentää saa aikaseksi hankkia sen turvakaukalon ja laittaa kelaan hakemukset menee ynnä muuta. Ekan ja tokanki kohdalla nuo oli niin jänniä juttuja, että ei kyllä jääny roikkuun.😄

Kotisynnytyksen suunnittelu on edelleen auki. Oon ihan varalta lähetelly Juusolle tutkimustuloksia koskien kotisynnytyksen turvallisuutta, jos alanki ihan tosissaan ite lämpeneen ajatukselle. Verotuspäätöksetkin kun tuli niin vitsailin, että täytyy olla tarkotettua ku saadaan palautuksia yhteensä sen verran, että niillä kattais kotisynnytyksen kulut. 🤭
 
(pst. teen päätöksen silti ihan ite pohjautuen faktoihin ja omaan fiilikseen, enkä tarvi tähän aiheesta tietämättömien huoli kommentteja😘)
 
Löhötään ja katotaan Ylen Elävä arkiston vanhoja sarjoja aamu kuudelta. 
 
Tässä on ollu vähän kaikenlaista ohjelmaa ja mm. Juuson kolmekymppisten järkkääminen vähän stressasi. Meinas alkaa näkyy kipuiluna kehossa, mutta sain hoidettua itteni kuntoon. Nyt on pippalot onneksi ohi ja oonki ottanu vastapainoksi ihan rennosti. Jotenki ihan sosiaalinen ähky, ei ees jaksa nyt nähä ihmisiä. Oma sänky ja sarjamaratonit vaan houkuttelee. 

Synnytysmieli kuntoon!

 
Kävin läpi raskauteen ja synnytykseen liittyvän mindfulness kurssin johon tarjoutui tossa keväällä tilaisuus. Siitä sai lisää työkaluja synnytykseen! Oli just ihana kurssi.  
 
Nyt onkin sellanen olo, että on otettava oma mieli taas kunnolla haltuun. Meditoinnit on jääny, enkä oo vieläkään alottanut säännöllistä iltaista synnytysmusiikin kuuntelua rentoutumisen merkeissä. Alkais olla aika. Sen tunnistaa niin omasta voinnista. Silloin kun harjottaa mm. meditointia ja sellasta itsensä terapointia säännöllisesti, niin sitä voi niin hyvin! Silti se vaivihkaa välillä jää pois. Vaikka mikä sen ihanampaa kuin ottaa päivittäin puoli tuntia omaa aikaa, sulkeutua huoneeseen kuunteleen rauhallista musiikkia ja keskittyä vain omaan itseensä. 
 
. . .

Tässäpä tämä. Taaskaan ei oo mitään erikoisia raskauskuulumisia kerrottavana, mutta niin kuin aiemminki todettu, että sehän on vaan hyvä! Näillä voitas mennä loppuun asti... 🙏




 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN AVOIN SUHDE ON MUUTTANUT ELÄMÄÄNI?

MINUSTA ON TULLU SYNNYTYSHULLU

AVOIMESTI AVOIMESTA SUHTEESTA