Syy blogihiljaisuuteen

Ohhoh, kolmisen viikkoa vierähtänyt viimesimmästä postauksesta... Noin seitsemän kuukauden ajan olen päivitellyt blogia varsin aktiivisesti, 1-3 kertaa viikossa. Se on ollutkin itsellä tavoitteena, edes yksi postaus per viikko. Tahti hiljeni kuitenkin jo tuossa loppuraskaudessa ja vauvan syntymän jälkeen mulla ei vain ole innostanut yhtään kirjoitella. Luovuus on toistaiseksi jossain ihan kadoksissa... Ja koska vauvalla ei ole mitään selvää rytmiä vielä, en edes yritä keretä käyttää hyväksi esimerkiksi hänen päikkäriaikojaan, kun ikinä ei tiedä onko luvassa kymmenen minuutin vai tunnin unet. Syynä yhtäkkiseen blogihiljaisuuteen on siis yksinkertaisuudessaan tämä perheenlisäys. 

Meille kuuluu hyvää

Tämä meidän kolmaskin vauva vaikuttaa varsin leppoiselta tapaukselta. Ainoa haaste on ollut imetykseen liittyen. Pojalla on raskausajasta/synnytyksestä jäänyt kehoon jumeja, jotka on todennäköisesti syynä huonoon imuotteeseen. Käymme osteopaatilla hoidattamassa jumit, joten toivotaan että tämäkin vaiva jäisi pian taakse.

Mää itse nautin tästä vauva-ajasta, vaikka vauva on nyt täysin riippuvainen minusta ja osittain siitä syystä jäänyt tämä kirjoittelukin tosi vähiin. Tiedän, että tämä on vain niin pieni hetki loppupeleissä. 

Ristiäisiä suunnitellaan ja järkätään juuri. Pikkuinen saa nimen parin viikon päästä. Nimeä ei vieläkään olla lyöty lukkoon... Tämä pojan nimen keksiminen on siis ollut todella, todella paljon haastavampaa kuin olisin uskonut! 

Ja aika menee nyt niin nopeaa, että tuntuu kuin elämä ois pikakelauksella. Ristiäisten jälkeen pian koittaa jo joulu. Olen koittanut saada hommattua jo lahjoja, koska en halua jättää niitä viime tippaan. Kauppojen kiertely vauvan kanssa ei houkuta. Tänä jouluna kummilapset saa lahjakortteja ja suurimman osan lahjoista tilaan luultavasti nettikaupoista. Meillä on tulossa ihana perheenkeskeinen joulu omassa kotona. 

Eipä tässä muuta... Katsotaan kuinka pian kirjoitusinto palailee!